Yliökirjoitus: On aika toimia yhdessä ja hyödyntää geenivarojamme

2022.05.24

Biologinen monimuotoisuus ja geenivarat eivät ole vain kauniita sanoja. Ne ovat työkaluja, joita voidaan hyödyntää yhteiskunnallisten etujen luomiseen ja vihreään maatalouteen siirtymisessä.

Monet meistä nauttivat tällä hetkellä kevätauringosta ja kauniista säästä. Mutta monin paikoin Pohjoismaissa kevät on ollut tavanomaista kuivempi. Kuivuuden jatkuessa saattaa maanviljelijöitä kohdata katastrofaalisen kuiva kesä – ehkä jopa vuoden 2018 kesää pahempi. Lyhyellä tähtäimellä kuivuus merkitsisi satojen vähenemistä ja elintarvikkeiden hintojen nousua Ukrainan sodan aiheuttamien lisäkustannusten lisäksi. Pitkällä tähtäimellä elintarviketuotantomme on uhattuna. On korkea aika kohdata ilmastonmuutoksen ja äärimmäisten sääolosuhteiden maataloudellemme ja elintarviketuotannollemme aiheuttavat haasteet. Mutta on myös korkea aika uskaltaa nähdä ongelmiin ratkaisuja. Biologinen monimuotoisuus ja geenivarat eivät ole vain kauniita sanoja. Ne ovat työkaluja, joita voidaan hyödyntää yhteiskunnallisten etujen luomiseen ja vihreään maatalouteen siirtymisessä.

Tänään vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää. On siis hyvä päivä panna merkille, että lähes 60 % maailman väestön syömistä kaloreista tulee vain kolmesta lajista: vehnästä, maissista ja riisistä. Mutta kasvikuntamme sisältää tuhansia muita syötäviä viljelykasveja. Pelkästään Pohjoismaiden yhteisessä geenipankissa säilytetään yli 33 000 siemenerää yli 500 eri lajista. Niiden joukosta löytyy muun muassa naurista, kauranjuurta, ruskeaa papua ja harmaahernettä – unohdettuja, mutta ilmastoälykkäitä viljelykasveja, jotka ovat olleet pitkään tärkeä osa pohjoismaista ruokavaliota. Ne voivat olla avainasemassa ilmastonmuutokseen vastaamisessa sekä vuosikymmeniä kestäneen maatalouden biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen estämisessä. Ilmasto muuttuu niin nopeasti, että tärkeillä viljelykasveilla ei ole aikaa sopeutua uusiin olosuhteisiin. Kasvinjalostus, tutkimus ja investoinnit pohjoismaisen maatalouden kehittämiseksi eivät ole koskaan ennen olleet yhtä tärkeitä ja kiireellisiä kuin nyt. Mikäli aurinko jatkaa paistamista ja sadetta ei saada, tarvitaan maanviljelijöille vuoden 2018 kaltaisia valtavia tukitoimenpiteitä. Tulevat kesät voivat olla aivan yhtä vaativia. Siksi on korkea aika alkaa ajatella pitkäjänteisesti. Meidän on yhteistuumin pohdittava, mitä me tulevaisuudessa syömme. Kuinka kasvatamme ruokaamme. Kuinka käytämme maatalousmaatamme tehokkaammin. Meidän on pohdittava, kuinka voimme pysäyttää maatalouden biologisen monimuotoisuuden jatkuvan köyhtymisen. Ennen kaikkea meidän on löydettävä rohkeutta ja tahtoa käyttää luonnonvaroja – geenivaroja – ja varmistaa, että niitä käytetään kestävästi. NordGen on Pohjoismaiden geenipankki ja geenivarojen osaamiskeskus. Geenipankissamme säilytetään muun muassa yli 2000 erilaista hernelajiketta. Ne ovat tärkeitä proteiininlähteitä, jotka ovat sopeutuneet lyhyisiin kasvukausiin ja valoisiin kesäöihin. NordGenin kokoelmasta tutkitaan parhaillaan yli tuhatta kauralajiketta. Tavoitteena on tunnistaa elintarviketeollisuuden ja kuluttajien vaatimia ominaisuuksia. Toisessa yhteispohjoismaisessa hankkeessa on kartoitettu viljelykasvien luonnonvaraisia sukulaisia. Laajemman perinnöllisen monimuotoisuuden omaavia sukulaisia tarvitaan uusien, kestävämpien ja hyödyllisempien kasvilajikkeiden kehittämisessä. EU-projektissa Carrot Diverse tutkitaan parhaillaan, miltä porkkanat näyttävät, maistuvat sekä kuinka ne kasvavat eri viljelypaikoilla. Nämä ovat tärkeitä aloitteita. Mutta valitettavasti ne eivät riitä saattamaan meitä tulevaisuuteen, jossa pohjoismainen maatalous hyödyntää ilmastonmuutoksen potentiaalia sen sijaan, että se ainoastaan minimoi haitallisia vaikutuksia. Tänään on hyvä päivä alkaa toimia yhdessä. On aika ajatella pitkällä tähtäimellä. Pohjoismaisten tutkijoiden, elintarviketuottajien, maatalousjärjestöjen, valtion virkamiesten ja poliitikkojen on aloitettava yhteistyö tulevaisuuden maatalouden rakentamiseksi. Jos päätämme, että jokaisessa päätöksessä, jokaisessa strategiassa ja jokaisessa projektissa aloitamme pohtimalla geneettisiä resursseja ja niiden kestävää käyttöä, olemme matkalla kohti jotain fantastista. Asiat ovat vielä paremmalla mallilla, jos lopetamme kansallisen ajattelun ja ajattelemme sen sijaan pohjoismaisesti. Yhdessä voimme muuttaa synkät uhkakuvat joksikin myönteiseksi sekä ympäristölle, ilmastolle, taloudelle että kansanterveydelle. Olkoon kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä muistutus kaikesta, mitä voimme voittaa luonnonvarojen säästämisestä ja kestävästä käytöstä – mutta myös muistutus siitä, että kello tikittää. Nyt on aika ottaa seuraava askel, mutta tehdään se pian ja yhdessä. Lise Lykke Steffensen, NordGenin johtaja