Yhteistyössä reuhukasvien puolesta: Julkiset ja yksityiset toimijat kehittävät ilmastonmuutokseen sopeutuvia lajikkeita

Raiheinällä ei ole kauniita kukkia eikä mehukkaita  hedelmiä. Sillä on kuitenkin piileviä supervoimia, joita tarvitsemme tulevaisuudessa ruokkiaksemme kotieläimemme. Raiheinä on erittäin laadukas, satoisa ja maittava nurmilaji. Runsaan kasvukyvynsä ansiosta se tuottaa paljon biomassaa vaikka satoa korjataan toistuvasti. Se myös itää ja kasvaa nopeasti.

Pohjoismaisten julkisten ja yksityisten toimijoiden

tavoitteena on vahvistaa pohjoista kasvinjalostusta. Yhteistyöhankkeen ansiosta julkiset toimijat ja yritykset voivat haudata kilpailuviettinsä ja tehdä aitoa yhteistyötä pohjoismaisen kasvinjalostuksen saralla. NordGen toimii pohjoismaisen PPP-yhteistyön sihteeristönä. Odd Arne Rognli Norjan biotieteiden yliopiston (NMBU) kasvintutkimuksen osastolta johtaa PPP-hanketta, jonka tavoitteena on parantaa raiheinän ominaisuuksia Pohjois-Euroopassa, ja siten pitkällä aikavälillä nostattaa pohjoisen maatalouden kilpailukykyä.

Raiheinä on yleisin rehukasvi Tanskasta etelään, mutta se on melko huonosti sopeutunut pohjoisiin olosuhteisiin. Varmaa  on kuitenkin se, että meneillään oleva ilmastonmuutos johtaa siihen, että pohjoisen viljelijät ovat entistä kiinnostuneempia uusien lajikkeiden viljelystä, hän sanoo.

Pohjoismaiden ja Baltian ulkopuolella olevat suuret kasvinjalostusyritykset eivät ole kiinnostuneita pohjoisille leveysasteille sopeutuvien kasvien jalostuksesta. Sekä varsinaista kasvinjalostusta edeltävä vaihe, ns. esijalostus että itse kasvinjalostus ovat hyvin aikaavieviä. Suuria kasvijalostusyrityksiä ei kiinnosta pienet ja ja rajoitetut markkinat. Siksi pienten, paikallisten kasvinjalostusyritysten välinen yhteistyö on välttämätöntä. 

Pohjoiset tuotanto-olosuhteet poikkeavat huomattavasti Euroopan ja muun maailman viljelyolosuhteista ainutlaatuisten päivänpituus- ja lämpötilaolosuhteiden vuoksi. Ainoastaan paikalliset kasvinjalostajat voivat jalostaa kasveja pohjoisille leveysasteille. Tämän projektin myötä paikalliset toimijat saavat parempia työkaluja sekä monimuotoisemman kasvimateriaalin käyttöönsä. Niiden avulla voimme auttaa heitä kehittämään muuttuviin olosuhteisiimme sopeutuvia lajikkeita, kertoo Odd Arne Rognli.

Raiheinän esijalostusta koskeva PPP-projekti on ollut käynnissä vuodesta 2012. Projektissa on luotu laaja jalostuspopulaatio yhdistämällä geenipankkien siemennäytteitä nykyisiin lajikkeisiin.

Jalostuspopulaatioita on sittemmin kasvatettu eri puolilla Pohjoismaita ja Baltiassa. Ne toimivat nyt jalostustyön pohjana kasvinjalostusyrityksille. 

Lisäksi löysimme siemennäytteittemme joukosta olosuhteisiimme jo sopeutuneita lajikkeita, kun teimme viljelykokeita eri puolilla Pohjoismaita. Tulokset ovat merkityksellisiä kasvinjalostusyrityksille.

Hanke päättyy virallisesti vuoden 2020 lopussa. Kenttäkokeita jatketaan kuitenkin useissa paikoissa. Genotyyppien ja fenotyyppitietojen analysointi jatkuu, kuten myös tulosten julkaiseminen.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden kasvinjalostusyritykset jatkavat yhteistyötä projektin viimeisessä vaiheessa aloitettujen kokeiden loppuunsaattamiseksi. Toiveena on, että kasvinjalostusyritykset voivat jatkaa yhteistyötä uusissa projekteissa, joihin osallistuu myös tutkimuslaitoksia, kertoo Odd Arne Rognli.

Raiheinän esikasvatuksen PPP for pre-breeding in perennial ryegrass

Phase III-hankkeeseen osallistuvat: