Viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat tärkeitä elintarvikehuollon kannalta – tärkeitä pohjoismaisia kasvilajeja voidaan pelastaa inventoimalla

2022.12.07

YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolten viidestoista kokous, COP15 järjestetään 7.-19. joulukuuta 2022 Montrealissa Kanadassa. Sopimuksen 196 osapuolta neuvottelevat uusista luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista, joiden avulla pysäytetään luonnon köyhtyminen. Viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaiset (Crop Wild Relative tai CWR-lajit) ovat esimerkki säilytettävistä kasvilajeista. Ne ovat tärkeitä tulevaisuuden kannalta muun muassa ilmastoon sopeutuvien viljelykasvien kehittämisessä. Mutta haitallisten kasvien, umpeenkasvaneiden niittyjen tai päinvastoin liiallisen laidunpaineen aiheuttama kilpailu voi muodostaa uhan viljeltyjen kasvien sukulaisten monimuotoisuudelle. Tämä ilmenee uusista Islannissa ja Ruotsissa tehdyistä inventaarioraporteissa.

Pohjoismainen geenivarakeskus, NordGen, koordinoi yhteispohjoismaista hanketta viljelykasvien luonnonvaraisista lähisukulaisista, jotka ovat sukua lajeille, joita on viljelty tai viljellään Pohjoismaissa. Kasvinjalostajat hakevat villistä perimästä ominaisuuksia ja saavat risteytyksiä, joilla voidaan parantaa esimerkiksi viljelykasvilajin talven, taudin tai kuivuuden kestoa. Hankkeen puitteissa tehtiin vuonna 2021 muun muassa inventointeja eri puolilla Pohjoismaita. Aiemmin tänä vuonna julkaistiin kaksi raporttia, joissa kuvattiin Islannissa (Vatnajökullin kansallispuistossa) ja Ruotsissa (Kristianstad Vattenriken biosfäärialuella) tehtyä inventointityötä. Raportit antavat viitteitä viljelykasvien luonnonvaraisten sukulaisten nykytilasta ja niihin kohdistuvista uhista.

– On tärkeää valottaa luonnonvaraisten lähisukulaisten läsnäoloa luonnossa, koska ne ovat tärkeitä tulevaisuuden elintarvikehuollolle. Tätä eivät monet tiedä. Raportteja voidaan käyttää myös pohjana kun suunnittelemme toimenpiteitä luonnonvaraisten lähisukulaisten suojelemiseksi, sanoo Anna Palmé, NordGenin CWR-asiantuntija.

Alaskanlupiini uhkaa Islannin luonnon monimuotoisuutta 

Vatnajökullin kansallispuisto on yli 14 000 neliökilometriä laaja alue, joka vastaa noin 15 prosenttia maan pinta-alasta. Suojelualuetta pidetään tärkeänä luonnonvaraisille lähisukulaisille. Vuonna 2021 Magnus Göransson ja Hjörtur Þorbjörnsson tekivät inventointeja kansallispuiston kahdella eri alueella: Skaftafellissä kaakossa ja Jökulsárgljúfurissa pohjoisimmalla alueella. Inventoinnissa löydettiin kaikkiaan 16 kasvilajia, jotka ovat mukana pohjoismaisella CWR-lajien prioriteettilistalla. Esimerksi eräs villivehniin kuuluva laji (Elymus alopex) löydettiin inventoinnin aikana ensimmäistä kertaa Skaftafellistä.

– Monet Islannista löytämistämme viljelykasvien luonnonvaraisista lähisukulaisista ovat viljeltyjen rehukasvien sukulaislajeja. Skaftafjellistä löydetty villivehnälaji puolestaan on sukua viljellylle vehnälle. Kyseinen villi laji kasvaa yleensä Islannin pohjoisosissa, joten oli yllättävää löytää se etelässä sijaitsevasta Skaftafellistä, kertoo Reykjavikin kasvitieteellisen puutarhan johtaja Hjörtur Þorbjörnsson.

Islannin raportissa tunnistetaan myös mahdollisia uhkia luonnonvaraisten lähisukulaisten tulevaisuudelle. Monet tärkeät heinälajit viihtyvät hoitamatta jääneillä niityillä, jotka ovat vaarassa kasvaa umpeen. Myös invasiivinen alaskanlupiini (Lupinus nootkatensis) uhkaa syrjäyttää viljelykasvien luonnonvaraisia sukulaispopulaatioita.

– Alaskanlupiini on uhka lajien monimuotoisuudelle erityisesti ravinneköyhillä niityillä ja nummilla. Kansallispuisto on erittäin suuri, joten onneksi on vielä alueita, joihin se ei vaikuta. Tilanne voi muuttua nopeasti, koska alaskanlupiini voi levitä nopeasti kun se vakiintuu, sanoo Magnus Göransson, Reykjavikin kasvitieteellisen puutarhan projektipäällikkö.

Korkea laidunpaine on ongelma

Toinen inventointiraportti koskee Koillis-Skånessa sijaitsevaa Kristianstad Vattenrike -biosfäärialuetta, joka aiemmissa tutkimuksissa on osoittanut tärkeäksi alueeksi viljelykasvien luonnonvaraisille sukulaisille. SLU Artdatabankin konsultti Mora Aronsson inventoi neljällä alueella: Fjälkingen kukkulalla, Degebergan kukkulalla (Söndre klack), Sånnarnassa ja Lyngsjössä. Fjälkingen kukkulalta löytyi eniten erilaisia ​​viljelykasvien sukulaisia, jopa 23 kappaletta. Alueelta löydettiin myös useita invasiivisia lajeja, jotka voivat muodostaa uhan luonnonvaraisten lähisukulaisten nykyiselle monimuotoisuudelle. Raportissa kuvataan myös, että liiallinen laiduntamispaine voi olla ongelma, varsinkin kun on kyse Fjälkingen kukkulan heinälajeista:

"Jotta voisimme suojella luonnonvaraisia lähisukulaisia mahdollisimman hyvin on laidunhoidon muututtava joustavammaksi tukemaan alueen eri lajeja. Tämä on yhdistettävä seurantaohjelmaan, jota ollaan luomassa seuraamaan kehitystä."

FAKTAT: Projektin toimintaa pohjoismaisten viljelykasvien luonnonvaraisista sukulaisista

• Ilmastonmuutoksen vaikutusta mallinnoidaan viljelykasvien luonnonvaraisten sukulaisten levinneisyyteen.

• Yksityiskohtaiset inventaariot valituilla luonnonsuojelualueilla kasvipopulaatioiden esiintymisen ja tilan määrittämiseksi.

• Siemenkokoelman säilytyksestä vastaa NordGen.

• Geenianalyysit valittujen kasvilajien perinnöllisen monimuotoisuuden arvioimiseksi Pohjoismaissa.

• Työpajat ja seminaarit.

• Viestintä – lyhytelokuvat, kasvikertomukset, ulkonäyttely, tieteelliset artikkelit, raportit jne.

Yllä olevassa kuvassa Hjörtur Þorbjörnsson inventoi kasveja Skaftafellissä. Kuva: Magnus Göransson.