Uusi tutkimus: Yhteistyö ja osallistaminen ratkaisevassa asemassa pohjoismaisten alkuperäisrotujen turvaamisessa

2021.10.22

Tuore tutkimus tähdentää vuoropuhelun tärkeyttä ja byrokratian keventämistä – tuottajien motivaation ylläpitäminen on välttämätöntä alkuperäisrotujen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Pohjoismaiset alkuperäisrodut ovat sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin vuosisatojen ajan, mutta tänään rotujen perinnön jatkuminen on pitkälti vapaaehtoisten tuottajien hartioilla. Tuore tutkimus tähdentää vuoropuhelun tärkeyttä ja byrokratian keventämistä – tuottajien motivaation ylläpitäminen on välttämätöntä alkuperäisrotujen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämisessä.

NordGenin johtaman "3MC – Pohjoiset tunturikarjat"-tutkimusryhmä on

jossa selvitetään tuottajien ja sidosryhmien näkemyksiä suojelutyön motivaattoreista. Tutkimuksessa tarkastellaan myös päätöksentekoprosessia tuottajien näkökulmasta. Tutkimusryhmän jäsen, Luonnonvarakeskuksen tutkija Ulla Ovaska korostaa tuottajien näkemysten huomioimista. – Tuottajien pitäisi saada äänensä kuuluviin. He osaavat käytännön työn kautta kertoa asioista, joita me tutkijat emme osaa ottaa huomioon. Heiltä saatu tieto on tuoretta ja se kertoo ajan haasteista. Tuottajilta kuulemme mistä kentällä puhutaan.

Luonnollinen elinympäristö

Alkuperäisrotujen säilyttäminen niiden luonnollisessa elinympäristössä (in vivo) on riippuvainen tuottajien kiinnostuksesta. Tutkimusryhmän jäsen, NordGenin kotieläinsektorin asiantuntija Maria Kjetså kertoo, että geenit liittyvät hyvin pitkälti eläinten elinympäristöön: – Alkuperäisrotuja on säilytettävä niiden luonnollisessa elinympäristössä. Ympäristöllä on suora yhteys rodun käyttötarkoitukseen ja siihen, mihin se on sopeutunut.

Motivoituneet tuottajat

Alkuperäisrotujen pitämistä tuetaan Pohjoismaissa erilaisilla taloudellisilla tukijärjestelmillä. Tuet eivät kuitenkaan kata korkeatuottoisten kaupallisten rotujen ja alkuperäisrotujen välistä tuotantotasojen taloudellista erotusta. – Alkuperäisrotujen tuotontomääriä ei ole jalostettu erityisen intensiivisesti. Siksi tuottajille jää pienempi määrä maitoa, lihaa, villaa tai muita kotieläintuotteita myytäväksi, sanoo Kjetså. Kjetså huomauttaa, että on tärkeää ylläpitää tuottajien motivaatiota tuotantotasojen erosta huolimatta: – Motivaation ja toimivan tukijärjestelmän puuttuessa jäljelle jää vain pieni joukko asian harrastajia, joka pitävää rotua siksi, ettei se kuolisi sukupuuttoon. Näissä olosuhteissa eläimet ovat erkaantuneet alkuperäisestä kulttuuri- ja tuotantoympäristöstänsä.

Yhteistyö ja osallistaminen

Alkuperäisrotujen tehokas säilyttäminen on monitahoinen, tiimityötä vaativa tehtävä. NordGen kotieläinsektorin ja tutkimusryhmän johtaja Mervi Honkatukia nostaa esiin sen, että päätöksentekijöiden, tutkijoiden ja tuottajien on oltava samoilla linjoilla tukijärjestelmien suunnittelussa ja päätöksissä, jotka vaikuttavat alkuperäisrotujen perinnölliseen monimuotoisuuteen. – Tutkimustulokset osoittavat, että tuottajat arvostavat toimivaa tukijärjestelmää ja tahtovat osallistua toimenpiteiden suunnitteluun, sanoo Honkatukia. Honkatukia kertoo, että yhteistyö ja avoimuus ovat avainasemassa tuottajien motivaation varmistamiseksi. Tuottajien osallistaminen päätöksentekoon edesauttaa myös toteutettujen toimenpiteiden noudattamista. – Jos tuottajat eivät ole motivoituneita, he eivät myöskään pidä karjaa. Tuottajien motivointi ei ole säilytystyössä ainoastaan tärkeää – se on ehdottoman ratkaisevassa asemassa, sanoo Honkatukia.

Monialainen lähestymistapa

Arkeologi ja tutkimusryhmän jäsen Auli Bläuerin mukaan yksi mielenkiintoisimmista havainnoista on se, että tuottajat ymmärtävät säilyttämiensä rotujen geenivarojen ainutlaatuisuuden – ja sen lisäksi he haluavat myös tuntea olevansa yhteydessä perinteisiin ja kulttuuriin. – Eläimet nähdään monista eri näkökulmista. Jotkut ajattelevat niiden historiallista merkitystä. Toiset taas pohdiskelevat rodun asemaa lähihistoriassa, esimerkiksi aiempien sukupolvien jokapäiväisessä elämässä. Mutta on myös niitä, jotka pitävät eläimiä tärkeinä geenivaroina, sanoo Bläuer.

Kuin palapeli

Bläuer kertoo, että kysely paljastaa lukuisia syitä siihen, miksi ihmiset pitävät eläimiä. – Jos tahdomme tukea tuottajia, on monitieteinen lähestymistapa siihen paras. Monitieteisyys vastaa ihmisten mielikuvaa näistä eläimistä. Honkatukia yhtyy Bläuerin lausahdukseen ja päättää: – Eläimet ovat osa yhteiskuntaa. Katsomme asiaa ainoastaan yhdestä kapeasta näkökulmasta, jos geenivaroja pidetään ainoastaan geeneinä. Alkuperäisrotujemme suojelemisessa kaikki asiat liittyvät toisiinsa. Se on vähän niin kuin palapeli. [nordgen_button url="https://www.mdpi.com/2076-2615/11/9/2730" target="blank" color="dark blue"]Lue artikkeli[/nordgen_button] Yllä oleva kuva: Annu Puurunen

Projektin rahoittajina toimivat Interreg Nord, Länsstyrelsen Norrbotten ja Lapin liitto aikavälillä 2019-2022.  Hankkeeseen kuuluu viisi pohjoismaista kumppania. NordGen toimii projektin koordinaattorina, sekä vastaa tiedotuksesta, tulosten levittämisestä ja toimijaverkoston perustamisesta.  NordGen osallistuu aktiivisesti genetiikan työpaketin toteuttamiseen.