Uusi tutkimus vahvistaa: Herneen viljely mahdollista 69. leveysasteella 

2021.09.15

Pohjolan pohjoisimmissakin kolkissa voi viljellä hernettä. NordGenin Artic Pea-tutkimusprojektin tulokset osoittavat, että herne viihtyy myös napapiirin yläpuolella.

Pohjolan pohjoisimmissakin kolkissa voi viljellä hernettä. NordGenin Artic Pea-tutkimusprojektin tulokset osoittavat, että herne viihtyy myös napapiirin yläpuolella.

Muuttunut maailmantilanne on viime vuosina korostanut pohjoismaisen ruokaturvan merkitystä. Kuluttajat ovat havahtuneet kansainvälisen ruokajärjestelmän haavoittuvaisuuteen ja kasvipohjaisten elintarvikkeiden tärkeyteen. Hernettä on viljelty Pohjoismaissa jo pitkään ja se on edelleenkin tärkein proteiinikasvimme – mutta kaupalliseen tarkoitukseen sitä viljellään ainoastaan eteläisillä leveysasteilla. Kotimaisen hernetuotannon lisääminen olisi myönteistä pohjoismaisen elintarviketurvan kannalta sekä ilmastoystävällinen vaihtoehto tuoduille soijapavuille. – Edessämme on suuria haasteita ja meidän on toimittava heti. Geenivaroissamme piile monimuotoisuuden kirjo – säilyttämisen lisäksi meidän on myös käytettävä geenivarojamme elintarviketurvamme varmistamiseksi. Herneen kasvattaminen Pohjois-Norjassa saattaa kuulostaa mahdottomalta – mutta sitä se ei ole, sanoo NordGenin johtaja Lise Lykke Steffensen. Arctic Pea-tutkimushankkeen tavoitteena on ollut löytää kasvinjalostukseen sopivia geenivaroja – tai jopa suoraan pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvia . Hankkeen tulokset julkaistiin

Pohjoinen sato

Hankkeessa käytettiin yli 50 siemennäytettä NordGenin yli 2000 lajia sisältävästä hernekokoelmasta. Vuosina 2018 ja 2019 hernelajikkeita viljeltiin neljässä eri paikassa Pohjoismaissa: Tromssassa? (Norja), Uumajassa (Ruotsi), Jokioisilla (Suomi) ja Taastrupissa (Tanska). Kahdella eteläisimmällä viljelypaikalla, Taastrupissa ja Jokioisilla, saavutettiin täysi kypsyys molempina vuosina. Pohjoisimmassa Tromssassa yksikään kasvi ei saavuttanut täyttä kypsyyttä, mutta vuonna 2018 21 siemennäytettä kypsyi vihreiksi. Vuonna 2019 samaan vaiheeseen pääsi 35 herneen siemenerää. – On tärkeää, että herneet pääsevät maahan mahdollisimman aikaisin keväällä. Niillä pitää olla aikaa kukkia, muodostaa herneitä ja tyypistä riippuen myös kuivua. Emme saavuta viimeistä vaihetta Tromssassa, mutta vihreät herneet toimivat hyvin jopa pohjoisimmassa kokeessa. Tämä osoittaa sen, että herneenviljely on täysin mahdollista korkeilla leveysasteilla, sanoo toinen artikkelin kirjoittajista, NordGenin molekyylilaboratorion vastaava Karolina Aloisi.

Maatiaislajikkeet menestyivät

Hyvin menestyneiden lajikkeiden joukosta (noin 13 grammaa kuivia siemeniä per kasvi), löytyi yksi jalostettu lajike – mutta myös kolme paikallisesti sopeutunutta ja jalostamatonta maatiaislajiketta. Maatiaislajikkeet olivat myös proteiinipitoisuudeltaan parhaimpien joukossa. Kahden maatiaislajikkeen ja kahden jalostetun lajikkeen proteiinipitoisuus oli yli 27 prosenttia. – Monilla tutkimuksessa mukana olevilla maatiaislajikkeilla on pohjoinen alkuperä, mutta monet eteläisemmätkin lajikkeet menestyivät kaikilla koealueilla. Maatiaislajikkeilla on usein suurempi perinnöllinen monimuotoisuus jalostettuihin lajikkeisiin verrattuna. Monimuotoisuus auttaa maatiaislajikkeita menestymään niin pohjoisessa kuin etelämmässäkin, sanoo Ulrika Carlson-Nilsson, NordGenin palkokasviasiantuntija ja artikkelin toinen kirjoittaja.

Ainesta pohjoiseen viljelyyn

Tromssan ja Uumajan viljelyalueisiin parhaiten soveltuivat pohjoisen alkuperän omaavat maatiaissokeriherneet. – Tutkimus osoittaa, että sokeriherneissä on ainesta pohjoiseen maanviljelyyn. Saatavilla olevia lajikkeita voi viljellä pohjoisessa, mutta olisi mielenkiintoista tehdä jatkotutkimuksia jalostukseen liittyen, Ulrika Carlson-Nilsson sanoo.

Tutkimuksessa viljeltiin 50 siemennäytettä NordGenin hernekokoelmasta, joista 37 oli maatiaslajikkeita, 11 jalostettuja lajikkeita ja kaksi jalostuslinjaa. Herneitä kasvatettiin neljässä paikassa: Tromssassa (Norja, leveysaste 69), Uumajassa (Ruotsi, 63 leveysaste), Jokioisilla (Suomi, leveysaste 60), Taastrupissa (Tanska, leveysaste 55). Siemennäytteet koostuivat monesta erilaisesta herneestä, kuten silpo-, taitto- ja sokeriherneestä. Myös rehuherneet sisältyivät peltokokeeseen. NordGenin yhteistyökumppanit: Norjan biotalousinstituutti (NIBIO), Luonnonvarainstituutti (LUKE), Kööpenhaminan yliopisto, Boreal Plant Breeding, Tanskan siemenensäästäjät, Tukholman yliopisto.