Uusi DNA-tutkimus paljastaa pohjoisten tuntikarjojen alkuperän

2022.09.28

NordGenin johtamassa 3MC – Pohjoiset tunturikarjat -hankkeessa kansainvälinen tiimi analysoi muinais-DNA-näytteitä ja vertaa niitä moderneihin näytteisiin.

Yllä olevassa kuvassa Eve Rannamäe tekee muinais-DNA-analyysiä.

Vanhoja näytteitä voi olla vaikea analysoida, koska DNA on osittain jo hajonnut ja vaurioitunut. Kuva: Matthew von Tersch

Miltä lehmät näyttivät 600 vuotta sitten? Ja kuinka ne saapuivat Pohjolan pohjoisosiin? NordGenin johtamassa 3MC – Pohjoiset tunturikarjat -hankkeessa kansainvälinen tiimi analysoi muinais-DNA-näytteitä ja vertaa niitä moderneihin näytteisiin.

Muinaisnäytteet ovat peräisin pohjoisilla metsäniityillä laiduntaneista nautaeläimistä satoja tai jopa tuhansia vuosia ennen rodunjalostuksen alkua. – On ihan kuin DNA puhuisi meille. DNA-sekvenssit kertovat, miltä eläimet näyttivät ja mitä ominaisuuksia niillä oli aiemmin. Muinais-DNA voi paljastaa salaisuuksia vuosisatojen aikana tapahtuneista geneettisistä muunnelmista, mukautumisesta ja mutaatioista. Mutta vanhoja näytteitä voi olla vaikea analysoida, koska DNA on osittain jo hajonnut ja vaurioitunut, kertoo tutkija ja bioinformaatikko Weldenegodguad Melak Luonnonvarakeskuksesta, joka kuuluu 3MC-hankkeen yhteistyökumppaneihin.

Jurassic Park?

Ruotsin maatalousyliopiston populaatiogenetiikan dosentti Anna Maria Johansson on samaa mieltä siitä, että muinais-DNA:n analysoimisessa haasteena on se, että sekvenssejä voi puuttua: – Tämä on kuin palapeli, josta puuttuu palasia. Mutta emme yritä kloonata eläimiä osittain säilyneestä DNA:sta kuten Jurassic Parkissa. Tyydymme saatavilla olevaan tietoon täyttämättä tyhjiä kohtia. Johansson on aiemmin analysoinut ruotsalaisten alkuperäiskarjojen DNA:ta. Hän tutkii muun muassa kuinka läheistä sukua Ruotsin tunturikarja on muihin ruotsalaisiin rotuihin, kuten esimerkiksi rödkullaan, ringamålakohon, vänekohon ja bohuskullaan. Osa 3MC-projektissa analysoiduista näytteistä on peräisin fjällnära-rodusta, jonka oletetaan olevan tunturirotua alkukantaisempi rotu. – Fjällnära-yksilöiden DNA-näytteistä voin jo kertoa sen verran, että ne eroavat muista Ruotsin tunturikarjoista. Olemme jo jonkin aikaa tienneet, että tunturikarjalla on hyviä maidon juustountumiseen liittyviä geenejä. Nyt tiedämme, että myös fjällnära-lehmillä on samanlaisia geenivariantteja. On jännittävää nähdä, kuinka fjällnara-eläinten DNA vertautuu muihin vanhoihin ruotsalaisiin näytteisiin.

Alkukantaisempaa karjaa

Johansson kertoo, että karjan historian tutkimiseen on useita eri syitä. DNA-tulosten avulla on mahdollista saada enemmän tietoa siitä, kuinka lehmät saapuivat Pohjolaan ja ovatko satoja vuosia sitten eläneet eläimet sukua nykyisille pohjoisten alueiden alkuperäisroduille. – On tärkeää ymmärtää kotieläintemme perinnöllistä monimuotoisuutta ja miltä se on muuttunut historian aikana . Jos haluamme säilyttää rotuja tulevaisuuteen, on hyvä tietää niistä mahdollisimman paljon, Johansson sanoo ja jatkaa: – Mutta ennen kaikkea aihe on mielenkiintoinen ja toivon, että pian saapuvat tulokset herättävät huomiota. Ja pitäisihän myös suurta yleisöä kiinnostaa se, että täällä pohjoisessa on edelleen alkukantaisempaa karjaa, joka eroaa muista Euroopassa elävistä roduista.  

FAKTAT: