Tuonnin vähentyminen ja kulttuuriperinnön säilyminen liikkeellepanevina voimina – Leikkokukat ja väinönputki uusissa hankkeissa
Tänä kesänä koeviljellään 20 pohjoismaisen siemekokoelman leikkokukkaa neljässä eri maassa.
70-luvulta lähtien pohjoismainen leikkokukkien tuotanto on vähentynyt voimakkaasti lisääntyneen tuonnin seurauksena. Keskiajalla kvannen viljely oli niin yleistä, että se mainittiin norjalaisissa lakiteksteissä. Voisiko lisääntynyt kiinnostus pohjoismaisia viljeltyjä kasveja kohtaan voi osaltaan lisätä kesäasterin ja kvannen viljelyä? NordGenin työryhmä tahtoo myötävaikuttaa tähän positiiviseen kehitykseen.
Suurin osa NordGenin pohjoismaisessa siemenkokoelmassa säilyttämistä kasveista koostuu lajeista, jotka ovat monella tapaa tärkeitä pohjoismaiselle maataloudelle ja sitä kautta myös olennaisia ruokaturvallemme. NordGenin tehtävään kuuluu myös tiettyjen koriste- ja lääkekasvien säilyttäminen. Kasveja, jotka ovat myös tärkeä osa pohjoismaista kulttuuriperintöä.
Pohjoismaiset leikkokukat kiinnostavat
NordGenin koriste- ja lääkekasvien työryhmä kokoontui tällä viikolla. Työryhmään kuuluu edustajia kaikista Pohjoismaista. Kokouksessa käsiteltiin leikkokukkia koskevaa työryhmäprojektia. – Pohjoismaissa näemme nyt lisääntynyttä kiinnostusta paikallisesti kasvatettujen leikkokukkien ja mieluiten kulttuuriperintömateriaalin käyttöön. Tällä pyritään muun muassa vähentämään tuontia, joka usein aiheuttaa pitkiä kuljetuksia ja paljon torjunta-aineita, sanoo NordGenin palko- ja lääkekasvien asiantuntija ja työryhmästä vastaava Ulrika Carlson-Nilsson. Hän jatkaa: – Ajatuksena on, että geenipankissa pitäisi tarkastella lähemmin niitä lajeja, jotka voivat soveltua leikkokukkien tuotantoon. Historiallisesti Pohjoismaissa on ollut sekä kasvinjalostusta että erilaisten leikkokukkien tuotantoa. Tästä syystä ryhmä on päättänyt tutkia 20 erilaista kesäasteria (Callistephus chinensis), isoleijonankitaa (Antirrhinum majus) ja samettikukkaa (Tagetes patula). Valikoima sisältää muun muassa useita aiemmin kasvinjalostusyhtiö Svalöf Weibullin valikoimassa olleita kesäasterilajikkeita, mutta myös alunperin yksityishenkilöiden lahjoittamia siemeneriä. Esimerkki jälkimmäisestä kategoriasta on leijonankita "Skrubbs". Se löydettiin autiotontilta, kun sitä raivattiin uutta suurmyymälää varten. Tontilla oli aikoinaan 1800-luvulta peräisin oleva talo, jossa oli vuosia asunut puutarhanhoidosta kiinnostunut nainen. Tänä kesänä leikkokukat ovat koeviljelyssä neljällä eri paikkakunnalla Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa (katso tietolaatikko alla). – Tutkimme muun muassa kasvien korkeutta ja leveyttä sekä kukkien väriä ja muotoa. Mutta ennen kaikkea tarkastellaan leikkokukkien kannalta tärkeitä ominaisuuksia, esimerkiksi kuinka kauan kukat säilyvät kauniina huoneenlämmössä tai kylmässä, kertoo Anna Palmé, NordGenin pohjoismaisten luonnonvaraisten viljelykasvien sukulaisten kasviasiantuntija ja alan edustaja.
Pohjoista väinönputkea
Kokouksessa käsiteltiin myös toistaiseksi rahoittomatonta väinönputkea (Angelica archangelica) koskevaa hanketta. Kasvia on käytetty Pohjoismaissa pitkään sekä ruoanlaitossa että lääkekasvina. Sipulin ohella väinönputken sanotaan olevan yksi ensimmäisistä Pohjoismaissa viljellyistä kasveista. Viljely niin kutsutuilla väinönputkitiloilla mainitaanmuun muassa vuoteen 1274 asti voimassaa olleessa norjalaisessa laissa. Myös väinönputken osalta kiinnostusta lisää pohjoismaisten raaka-aineen käyttö tuontiraaka-aineen sijaan. Väinönputkea käytetään esimerkiksi makeisten ja väkevien alkoholijuomien valmistuksessa. Aiemmin tänä vuonna työryhmä jätti Grönlannin Pohjola-instituuttille hakemuksen suuremman pohjoismaisen arktisen väinönputkea koskevan hankkeen rahoittamiseksi. Yksi hankkeen tavoitteista on dokumentoida vanhaa viljelytietoa Lapista, Grönlannista ja Färsaarilta. – Jos hanke hyväksytään, keräämme luonnonvaraisen väinönputken siemeniä säilytettäväksi geenipankkiin, mutta teemme myös kenttäkokeita Grönlannissa ja Norjan Tromsössä. Hanke luo myös alustan hankkeessa syntyvän tiedon välittämiselle ja vuorovaikutusmahdollisuuksille viljelijöiden ja tuottajien välillä, Ulrika Carlson-Nilsson sanoo. FAKTAT: Leikkokukkaprojekti Leikkokukkien koeviljelyn suorittavat seuraavat toimijat:
Jordbrugets UddannelsesCenter Aarhus (Beder Gartnerskole) – Tanska
Hvilan Utbildning, Kabbarp – Ruotsi
Reykjavikin kasvitieteellinen puutarha – Islanti
NIBIO, Apelsvoll – Norja