Päivitetty pohjoismainen näkemys geenivaroista – NordGen johtaa hanketta
Juuri nyt maailman johtajat kokoontuvat Montrealiin päästäkseen yhteisymmärrykseen siitä, kuinka lajien häviäminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen estetään. NordGen johtaa parhaillaan hanketta, joka kokoaa Pohjoismaiden näkemystä asiasta.
Juuri nyt maailman johtajat kokoontuvat Montrealiin päästäkseen yhteisymmärrykseen siitä, kuinka lajien häviäminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen estetään. Kysymys g
eenivarojen käytöstä syntyvien etujen oikeudenmukaisesta jakamisesta on
uuden maailmanlaajuisen kehyksen luomisen keskiössä. NordGen johtaa parhaillaan hanketta, joka kokoaa Pohjoismaiden näkemystä asiasta.
Luonnon monimuotoisuus ja geenivarat mahdollistavat ihmiskunnan olemassaolon. Geenivarat tarjoavat meille ruokaa, lääkkeitä, vaatteita, kuitua ja polttoainetta. Mutta suuri osa näistä geenivaroista on vaarassa kadota, koska muutamme ja syrjätyttämme eri kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjä. Siksi katseet kohdistuvat parhaillaan Montrealiin, jossa biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolet ovat kokoontuneet COP15-kokoukseen. Tavoitteena on kääntää suuntaus.
– Montrealissa keskustellaan nyt koko ihmiskunnalle tärkeistä asioista. Olemme Pohjoismaiden geenipankki ja neuvottelut koskettavat meitä, koska toimintamme liittyy kaikkien elintarvikkeissa ja maataloudessa tarvittavien geenivarojen säilyttämiseen ja kestävän käytön edistämiseen Pohjoismaissa, sanoo NordGenin johtaja Lise Lykke Steffensen.
Päivitetty versio
Pohjoismainen konsensus geenivaroista on aiemmin tiivistetty vuonna 2003 julkaistussa raportissa
“Access and Rights to Genetic Resources: A Nordic Approach”.
– Sekä teknologiassa että kansainvälisessä politiikassa on tapahtunut paljon sitten vuoden 2003. Nyt on korkea aika täsmentää Pohjoismaiden kantaa näissä asioissa. Siksi pohjoismaiset geenivarojen asiantuntijat ovat kahden viimeisen vuoden aikana päässeet yhteisymmärrykseen. Voimme pian esitellä sen pohjoismaisille virkamiehille ja poliitikoille.
Hankkeen on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvosto ja suunnitelmana on, että pohjoismaisten asiantuntijoiden kokoama raportti esitellään Pohjoismaiden neuvoston valiokunnan virkamiehille ensi vuoden alussa. Tämän jälkeen Pohjoismaiden maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerit voivat mahdollisesti hyväksyä uuden julistuksen pohjoismaisesta näkemyksestä geenivarojen saatavuudesta ja etujen jakamisesta kesällä 2023. Uusi julistus korvaisi vuonna 2003 hyväksytyn
Kalmarin julistuksen.
Digitaalista tietoa geeneistä
Kehyksen luominen digitaalisesta sekvenssi-informaatiosta (DSI), eli digitaalisessa muodossa olevasta DNA-, RNA ja/tai proteiinisekvensseistä, on tärkeä kysymys Montrealin kokouksessa. Nagoyan pöytäkirja, joka on biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen liite, säätelee geenivarojen saatavuutta ja etujen jakamista – mutta ainoastaan fyysisiä geenivaroja, kuten siemeniä ja kasveja. Viime vuosina teknologinen kehitys on ollut nopeaa ja suuret geenitietokannat ovat johtaneet edistykseen muun muassa lääke- ja kasvinjalostusteollisuudessa. Köyhät maat, joissa on usein runsaasti biologista monimuotoisuutta, haluavat kuitenkin varmistaa, että ne saavat osansa tämän edistyksen taloudellisista eduista.
– Montrealissa tehdyt päätökset vaikuttavat NordGenin geenipankkityöhön. Siitä lähtien, kun Kalmarin julistus hyväksyttiin kaksikymmentä vuotta sitten, olemme jakaneet säilyttämiämme siemeniä ja geenitietoa maailmanlaajuisesti muun muassa tutkimukseen, kehitykseen ja kasvinjalostukseen. Maailmanlaajuisen kehyksen luominen biologiselle monimuotoisuudelle vaikuttaisi toimintaamme. Seuraamme siis neuvotteluja tiiviisti ja suurella mielenkiinnolla, Lise Lykke Steffensen sanoo.