Siirry pääsisältöön

3MC – Pohjoiset tunturikarjat -projekti tuo Tornion Peräpohjolan markkinoille mielenkiintoisia lapinlehmäaiheisia tapahtumia: torilla voi silittää lapinlehmiä ja Tornionlaakson museolla eläinlääkäri Ossi Kemppainen kertoo tärkeästä työstä sukupuuton partaalla olleen lapinlehmän pelastusoperaatiosta.

Peräpohjolan markkinat tarjoavat jälleen ihastuttavan aikahypyn 1900-luvun alkupuolen Tornioon. Kuva: Anna-Erika Heikkilä

Tänä vuonna 3MC – Pohjoiset tunturikarjat -projekti tuo Tornion Peräpohjolan markkinoille mielenkiintoisia lapinlehmäaiheisia tapahtumia: torilla voi silittää lapinlehmiä ja Tornionlaakson museolla eläinlääkäri Ossi Kemppainen kertoo tärkeästä työstä sukupuuton partaalla olleen lapinlehmän pelastusoperaatiosta.

Tornionlaakson alueella toiminut eläinlääkäri Ossi Kemppainen kertoo työstään lapinlehmien pelastamiseksi NordGenin johtaman

3MC – Pohjoiset tunturikarjat

-projektin

ja Tornionlaakson museon yhteistyössä valmistuneen,

“Snöhvit, Punakorva, Fjellblom”

-näyttelyn

yhteydessä. Luvassa on muun muassa vaiettuja vaiheita yli 40 vuotta sitten tapahtuneesta pelastusoperaatiosta. Ossi Kemppainen on lahjoittanut koko lapinlehmäarkistonsa 3MC-projektin käyttöön. – Ossi Kemppainen on harvinaislaatuinen ja valveutunut virkamies. Vastoin valtavirtaa ja virallista neuvontaa toimivalta eläinlääkäriltä vaadittiin hyvää itsetuntoa ja uskoa asiaansa kohtaan, kertoo Mervi Honkatukia, 3MC-hankkeen koordinaattori ja NordGenin kotieläinsektorin johtaja. Maatalouden modernisoinnin jälkeen alkuperäisrotujen arvostus oli pohjalukemissa. Alkuperäisrodut tuli viranomaisten mukaan tulisi mieluiten korvata tuottavammilla kaupallisilla roduilla. Pohjoismaiden pohjoisosien alkuperäiskarjan, kolmen toisilleen sukua olevan tunturikarjarodun, kohtalo oli synkkä. Muutamassa vuosikymmenessä kaikki kolme rotua olivat vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Salaista poikkinaintia

Lapinlehmiä oli 1970-luvulla jäljellä vain kourallinen, pienimmillään kanta kutistui noin kolmeenkymmeneen yksilöön. Tilanne oli hälyttävä ja sai muutaman valveutuneen pioneerin ryhtymään elvytystoimiin. Tähän eturintamaan kuului torniolaiset maanviljelijät Kerttu ja Leino Lehto eläinlääkäri Ossi Kemppaisen ohella. Lehtojen oli mahdoton löytää puhdasta sonnia hieholleen, kunnes Ossi Kemppainen toi ratkaisun rajajoen toiselta puolelta. Siellä oli saatavana Ruotsin valkean tunturirodun spermaa. Syy salaisille toimenpiteille oli muun muassa karjanjalostustahojen pessimistinen suhtautuminen lapinlehmään. – Sovittiin, että jos joku kyselee, kerrotaan että naapurista löytyi vielä sonni. Työhän tehtiin lapinlehmän säilyttämiseksi, Ossi Kemppainen kertoo. Sitkeä ja systemaattinen työ tuotti tulosta – pohjoissuomenkarjan nopea taantuminen pysäytettiin osaksi ruotsalaisen yhteistyön avulla. – Tuntuu etuoikeutetulta voida vaihtaa ajatuksia suoraan Ossin kanssa – ilman Ossin panosta ei olisi suomalaista lapinlehmää, jota tutkia tai säilyttää, Honkatukia toteaa. Eläinlääkäri Ossi Kemppainen muistelee pelastusoperaation vaiheita Tornionlaakson museolla lauantaina 2.7 klo 12.00. Yleisö pääsee myös kertomaan omista lapinlehmäaiheisista kokemuksistaan.

Tornionlaakson museolla on 2.7 tunturikarjaan liittyvää ohjelmaa:

  • 12.00–15.00 Käpylehmätyöpaja. Museon jatulintarha muuntautuu käpylehmäniityksi! Tule tekemään oma käpylehmä työpajassa

  • 14.00 (suomi) & klo 15.00 (ruotsi) Opastetut kierrokset tunturikarjanäyttelyyn

Ilmari Majurin lapinlehmät ovat tavattavissa lauantaina 2.7 Peräpohjolan markkinoiden tapahtuma-alueella vanhalla raatihuoneella.


3MC – Pohjoiset tunturikarjat. Kulttuuriperintö ja geenivarat -hanketta (3MC – Nordic Mountain Cattle. Cultural Heritage & Genetics) johtaa Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen). Sen muut toteuttajat ovat AhlmanEdu, Luonnonvarakeskus (Luke), Ruotsin maatalousyliopisto (SLU), Syddansk Universitet (SDU), Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Hanketta rahoittavat EU Interreg Nord, Lapin liitto ja Region Norrbotten vuosina 2019–2022.