NordFrost pohjustaa kryosäilytyksen pohjoismaisia menettelytapoja
NordGenin uudessa NordFrost-hankkeessa pohjoismaiset sidosryhmät kehittävät alueellisen toimintasuunnitelman pohjoismaisille kryosäilytysmenetelmille. Hankkeessa kehitetään kryosäilytyksen yhteisiä menettelytapoja tunnistamalla parhaat käytännöt, mutta myös kartoittamalla heikkouksia niiden kehittämiseksi. Pitkällä aikavälillä nämä ohjeet auttavat lisäämään pohjoismaisen maatalouden sietokykyä.
Ilmastonmuutoksen ja muiden maailmanlaajuisten haasteiden edessä voi kotieläinten geenivarat olla ratkaisevassa asemassa. Perinnöllistä monimuotoisuuden kirjoa tarvitaan tulevaisuuden elintarviketurvan, maatalouden tuottavuuden ja kestävän maatalouden haasteiden ratkaisemisessa. Geenivarojen säilyttäminen niiden luonnollisen elinympäristön ulkopuolella on kuitenkin suuri haaste.
– Pohjoismaisten kotieläinten geenivarojen turvaamisen varmistamiselle on suuri tarve. Olemme erittäin innostuneita hankkeesta ja sen mukaan tuomista mahdollisuuksista kehittää kryosäilytyksen yhteisiä menettelytapoja", sanoo NordGen Kotieläinsektorin johtaja Mervi Honkatukia.
Populaatio voi hävitä
Pahimmassa tapauksessa kokonaiset eläinpopulaatiot saattavat hävitä, koska kotieläinten ja kalojen geenivarat koostuvat useimmiten pienistä ja paikallisesti mukautuneista populaatioista. Alkuperäisroduilla on suuri sopeutumispotentiaali, jonka vuoksi niitä tarvitaan pohjoismaisen maatalouden vastustuskyvyn turvaamiseksi. Eläingeenivarojen säilyttäminen niiden luonnollisten elinympäristöjen ulkopuolella, ex situ,
täydentää erinomaisesti geenivarojen suojelua niiden luonnollisissa elinympäristöissä. Suojelumenetelmistä yleisin on sukusolujen (siemennesteen ja munasolujen), alkioiden tai DNA-näytteiden säilöminen nestemäiseen typpeen.
Pohjoismaista yhteistyötä
Pohjoismailla on pitkä alueellisen yhteistyön perinne. Geenivarojen säilyttäminen on kuitenkin yleensä järjestetty kansallisella tasolla ilman rajoja ylittävää yhteistyötä. NordFrost-hanke pyrkii sidosryhmäverkoston avulla lisäämään tietoutta kryosäilytykseen liittyvistä ratkaisuista tutkijoiden, päättäjien, geenipankkien ja maanviljelijöiden keskuudessa.
– NordFrost-projektiin kuuluu laaja asiantuntijoiden verkosto. Verkostoitumisen ansiosta eri taustoista tulevat ihmiset voivat jakaa kokemuksiaan ja luoda uusia käytäntöjä kotieläintemme geenivarojen suojelemiseksi. Tämä puolestaan johtaa pohjoismaisen elintarviketurvan ja omavaraisuden turvaamiseen”, Mervi Honkatukia kertoi.
Kuin vakuutus
Geenivarojen turvaamisen taloudelliset hyödyt jätetään usein huomiotta. Niiden taloudellista arvoa ei voi arvioida markkinahintojen avulla. NordFrost-tiimiin kuuluva tutkija Annika Tienhaara on erikoistunut etsimään menetelmiä rahallisten arvojen osoittamiseksi geenivarojemme turvaamiseksi:
– Kryosäilytys toimii eräänlaisena vakuutuksena tulevaisuuden muuttuvissa olosuhteissa. Monipuolisen geeniperimän säilyttäminen on todella tärkeää tulevalle jalostukselle, varsinkin jos esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena rodun kestävyys, sopeutuvuus tai vastustuskyky nousevat tuottavuuden ohella tärkeiksi ominaisuuksiksi. Suuren osan säilyttämisen arvosta muodostaa optioarvo, eli mahdollisuus käyttää geenivaroja tulevaisuudessa. Yleensä geenivarojen arvoa aliarvioidaan, koska markkinattomia hyötyjä ja tulevaisuudessa koituvia hyötyjä ei yleensä oteta huomioon päätöksenteossa.
– Taloudellinen arviointi on hankalaa, koska on vaikeaa määrittää kuinka paljon ihmiset olisivat valmiita maksamaan geneettisten voimavarojemme säilyttämisestä. Yksi asia on kuitenkin varma – karkeakin arvio säilytyksen arvosta auttaa ottamaan sen paremmin huomioon päätöksenteossa, sanoo Annika.