Metsätaimituotannon teemapäivä houkutteli runsaasti osallistujia
Tilaisuuden puhujat jakoivat kokemuksiaan alkiomonistuksesta sekä pistokkaiden lisäämisestä. He myös kertoivat mahdollisuuksista, joita erilaiset menetelmät tuovat metsäteollisuudelle.
NordGen Metsän digitaalinen teemapäipäivä houkutteli yli seitsemänkymmentä osallistujaa. Tilaisuuden puhujat jakoivat kokemuksiaan alkiomonistuksesta sekä pistokkaiden lisäämisestä. He myös kertoivat mahdollisuuksista, joita erilaiset menetelmät tuovat metsäteollisuudelle.
Tämänvuotinen NordGen Metsän teemapäivä järjestettiin vuoden 2020 tapaan digitaalisena videokonferenssina. Tilaisuuden puhujiksi kutsuttiin neljä SLU:n, ARBOS-yrityksen sekä Det norske Skogfrøverk -säätiön edustajaa, ja teemapäivän aiheena oli ”uusi teknologia metsätaimituotannossa”.
Alkiomonistus käytännössä
Kaksi ensimmäistä luennoitsijaa käsittelivät puheissaan somaattisen embryogeneesin (SE) eli alkiomonistuksen eri näkökohtia. Tämä on menetelmä, jota tutkijat ovat hyödyntäneet 1980-luvun puolivälistä lähtien. Kypsymättömien käpyjen siementen avulla alkioita voidaan sarjatuottaa laboratorioympäristössä, jonka jälkeen ne voivat itää kasvualustassa ja kasvaa taimiksi kasvihuoneissa tai viljelykammioissa. Luennossaan SLU:n tutkija Ulrika Egertsdotter selosti alkiomonistuksen toimintaa ja esitteli kuvia Uumajan kasvitieteellisen keskuksen SE-laboratoriosta. ”Etuna on se, että samasta yksilöstä voidaan saada rajoittamattomat määrät näytemateriaalia alkion eri kehitysvaiheista. Omasta mielestäni Pohjoismaat ovat havupuiden alkiomonistuksen huipulla, mutta metsätalouden teollisuustuotannon osalta ovat muut maat meitä edellä ”, Egertsdotter totesi.
Käynnissä oleva tuotanto
Esimerkki SE-kasvien laajamittaisesta tuotannosta löytyy kanadalaiselta metsäyhtiö Irwingilta. Kustannustehokkaan teollisuustuotannon kehittäminen on suuri haaste, mutta SweTree Technologies rakentaa parhaillaan Uumajaan automaattista SE-koelaitosta. Tämän vuoden aikana avautuvan laitoksen tarkoituksena on luoda perusta suurelle tehtaalle, jonka kapasiteetti on 20 miljoonaa kuusentaimea vuodessa. Seuraavana puheenvuoron sai metsätaimien tuotannon tutkija ja SLU:n Skogsmästarskolanin opettaja Daniel Gräns. Hän on työskennellyt muun muassa projektissa, jossa tutkitaan itujen selviytymistä niiden poistuttua turvallisesta In Vitro -laboratorioympäristöstä. – Olemme havainneet suuren eron esimerkiksi siinä, kuinka eri kloonit reagoivat. Muissa tutkimuksissa on saatu myös viitteitä siitä, että SE-kasvit ovat ehkä selviytyneet paremmin tukkimiehentäi-tartunnoista, Gräns sanoi.
Opetuksia pistokkaiden lisäämisestä
Toinen luento-osuus keskittyi pistokkaiden lisäämiseen liittyviin kokemuksiin. Puhuja Stellan Karlsson on ARBOS-yrityksen konsultti ja hän on työskennellyt pistokkaiden lisäämisen parissa "40 vuotta 40 maassa". Hän on ollut osallisena muun muassa laajamittaisen leikkaustuotannon rakentamisessa Hilleshög-yrityksessä 80- ja 90-luvuilla. – Tavoitteena oli tuottaa vuodessa 25 miljoonaa pistokasta 3000:sta kloonista, mikä vastaisi kymmentä prosenttia Ruotsin kuusitarpeesta. Markkinat eivät kuitenkaan olleet tuohon aikaan valmiit sellaiseen määrään, joten saavutimme enimmillään viisi miljoonaa pistokasta vuodessa, Karlsson kertoi. Mitä kyseisestä työstä opittiin? Esimerkiksi selvisi se, että terävä veitsi on oksasaksia tehokkaampi pistokkaiden poistossa, ja että ikääntyminen on tärkeä näkökohta pistokkaiden lisäämisessä. – Nuorten emokasvien käyttö on onnistuneen prosessin edellytys. Emomateriaali tulisi vaihtaa neljän tai viiden vuoden välein. Sieniongelmat ovat myös yleisiä, joten sekä emokasveille että pistokkaille tulisi olla olemassa sienen hoito-ohjelma, Karlsson sanoi. Teemapäivän viimeinen luennoitsija oli Torstein Myhre, jolla on laaja-alaista kokemusta metsätaimien tuotannosta ja puunjalostuksesta. Hän työskentelee Det norske Skogfrøverk -säätiössä, joka on tuottanut pistokkaita vuodesta 2018, jolloin säätiö perusti puunjalostuskeskuksen. Viime vuoden aikana 800:sta taimesta tuotettiin hieman yli 13 600 pistokasta. Yksi tuotannon tarkoituksista on tuottaa kokeellisia taimia jalostusmateriaaliksi. – Suurimpana haasteena on ollut ilman lämpötilan ja kosteuden hallitseminen. Siksi yritimmekin muun muassa rakentaa kasvihuoneen pistokkaiden päälle teltan, joka vähentää ilman määrää ja luo varjoefektin, Myhre kertoi. Teemapäivää ei nauhoitettu, mutta esitellyistä aihealueista kiinnostuneet ovat tervetulleita ottamaan yhteyttä suoraan puhujiin. NordGen Metsän seuraava tapahtuma tulee olemaan joko digitaalisessa tai fyysisessä muodossa järjestetty seminaari 22. – 23. syyskuuta 2021. Yllä oleva kuva esittää alkionmonistusta. Sen on ottanut Sofie Johansson, SLU.