Metsäalan apurahoista suurin osa Islantiin

Tänä vuonna NordGen Metsän ja pohjoismaisen metsäntutkimuslaitoksen (SNS) vuosittain julistamaa metsäapurahaa haki yhteensä 14 metsäalan ammattilaista. Niistä kahdeksalle myönnettiin apurahaa yhteensä 100 000 Norjan kruunua

Metsätaimien kysyntä on kasvanut Islannissa viime vuosina. Ruotsissa taas ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan uusia sienitauteja metsätaimitarhoille. Nämä tekijät olivat tärkeitä kahdelle tämän vuoden apurahan saajille heidän hakiessaan NordGen Metsän ja SNS:n apurahaa.

Tänä vuonna NordGen Metsän ja pohjoismaisen metsäntutkimuslaitoksen (SNS) vuosittain julistamaa metsäapurahaa haki yhteensä 14 metsäalan ammattilaista. Niistä kahdeksalle myönnettiin apurahaa yhteensä 100 000 Norjan kruunua. Suurin osa tämän vuoden hakemuksista saapui Islannista ja viisi kahdeksasta hyväksytystä hakemuksesta meni Islantiin. Metsätaimien kysyntä on kasvanut Islannissa viime vuosina paljon vaikka maassa on tällä hetkellä vain kaksi alan taimitarhaa. Vuoden 2008 talouskriisi veti maton monien yritysten alta. Katrín Ásgrímsdóttir on Sólskógarin metsätaimitarhan johtaja ja yksi tämän vuoden apurahansaajista. Pohjois-Islannin Akureyrissä sijaitseva yritys työllistää kaksitoista henkilöä, ja sillä on myös oma kaupallinen taimitarha. Aiemman 1,5 miljoonan taimen sijasta tuotamme niitä nyt lähes viisi miljoonaa. Meidän on vastattava kasvaneeseen kysyntään hyvin lyhyessä ajassa. Pari työntekijäämme tekevät opintomatkan Norjan Birissä sijaitsevalle metsätaimitarhalle, joka on lyhyessä ajassa lisännyt tuotantoaan huomattavasti, kertoo Ásgrímsdóttir.

Puut sitovat hiilidioksidia

Yksi suurimmista syistä Islannin lisääntyneeseen kysyntään on poliittinen päätös sitoa hiilidioksidia maaperään metsiä istuttamalla. – Valtio ostaa käytännössä kaikki taimemme. Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus sitoa hiiltä metsittämällä, sillä Islannissa on niin paljon avointa maastoa. Uskomme kasvavaan kysyntään, mutta vain yhteen ostajaan perustuvat markkinat ovat myös haavoittuvaiset. Muistamme yhä hyvin vuoden 2008 talouskriisin, Ásgrímsdóttir sanoo.

Opintomatka on tarkoitus toteuttaa syyskuussa edellyttäen, että Covid-19-rokotukset sujuvat suunnitelmien mukaisesti. Matkan toivotaan antavan tietoa automatisoidumman tuotannon kehittämiseksi. – Tällä hetkellä pakkaamme kasvit käsin ja tahtoisimme automatisoida toimintaamme. Olemme muihin pohjoismaisiin metsätaimitarhoihin verrattuna pieni tuottaja, joten yritämme löytää meille sopivimpia tapoja. Toivomme saavamme matkan kautta ideoita työmme tehostamiseen”, Ásgrímsdóttir sanoo.

Sienitautien vaikutus

Ainoa ruotsalainen apurahan saaja tänä vuonna on Svenska Lantbruksuniveritetin jatko-opiskelija Rebecca Larsson, jonka on töissä Svenska Skogsplantor-yrityksessä. Työssään hän keskittyy taimitarhoissa ilmenevien sienitautien vaikutusten tutkimiseen. Hän on tutkimuksessaan muun muassa asettanut itiöansoja nähdäkseen kuinka sieni leviää, ja verrannut näitä tietoja säätietoihin. Larssonin opintomatka suuntaa Saksaan, jossa hän tutustuu kolmeen Svenska Skogsplantorin kanssa yhteistyötä tekevään taimitarhaan. – Ruotsin taimitarhat ovat pieniä suuriin saksalaisiin laitoksiin verrattuna.  Saksassa on enemmän sekametsää. Hakkuu ja maanmuokkaus eivät ole yleisiä, joten saksalaisille on tärkeää tuottaa elinvoimaisia taimia, jotka kestävät kilpailua muun kasvillisuuden kanssa, Larsson sanoo.

Tulevaisuuden ongelmia

Ruotsissa taimia kasvatetaan lähellä toisiaan. Siksi ne kasvavat kosteissa olosuhteissa, jolloin sienitartunnan riski on suuri. Ilmastonmuutos voi osaltaan lisätä sienitautiongelmia Pohjoismaissa. llmaston lämmetessä voimme myös odottaa mantereelta tulevien sienitautien leviävän tänne. Olen kiinnostunut Saksassa esiintyvistä sienitaudeista sekä siitä, kuinka saksalaiset toimivat –  sekä ennaltaehkäisevästi että kemiallisen torjunnan vaihtoehtojen osalta", Larsson sanoo. Ylimmässä kuvassa näkymä norjalaisesta metsätaimitarhasta Birissä. Kuva: Inger Sundheim Fløistad, NIBIO. FAKTAT NordGen Metsä julistaa vuosittaisen metsäapurahan yhteistyössä SNS:n kanssa. Sitä voivat hakea kaikki metsäsektorin parissa toimivat tutkijat, opiskelijat ja ammattilaiset. Apurahan enimmäismäärä on 20 000 Norjan kruunua. Tämän vuoden apurahan saajat on lueteltu alla: Bjorn Borgan, Norja, 20000. Einar Örn Jónsson, Islanti, 18000. Katrín Ásgrímsdóttir, Islanti, 20000. Rakel Jonsdottir, Islanti, 10000. Rebecca Larsson, Ruotsi, 8000. Diana Marčiulynienė, Liettua, 10000. Guðmundur Gíslason, Islanti, 9000. Álfsól Lind Benjamínsdóttir, Islanti / Norja, 5000.