Mervi Honkatukia rakentaa tulevaisuutta pohjoisille alkuperäiskarjoille

2021.03.11

Periksi ei anneta, on Mervi Honkatukian motto alkuperäiskarjojen tutkimuksessa ja suojelussa.

Periksi ei anneta, on Mervi Honkatukian motto alkuperäiskarjojen tutkimuksessa ja suojelussa. Eläingeenivarojen tutkimuksen parissa pitkän uran tehnyt Honkatukia on vakuuttunut siitä, että alkuperäisroduilla on paikkansa tulevaisuudenkin maataloudessa. Ne ovat myös tärkeä osa pohjoismaista kulttuuria – ja se nousee vahvasti esiin Honkatukian johtamassa Pohjoiset tunturikarjat -hankkeessa.

NordGenin koordinoiman monitieteisen kulttuuri- ja geenivarahankkeen

osaajien joukosta löytyy niin arkeologeja, geenitutkijoita kuin myös kulttuuripuolen asiantuntijoita. NordGen kotieläinsektorin johtaja Mervi Honkatukia johtaa tiimiä, joka monen eri tieteen alan voimin kokoaa ja työstää Suomen, Ruotsin ja Norjan uhanalaisiin tunturikarjoihin liittyvää materiaalia tietoisuuden lisäämiseksi ja tiedotettavaksi eri kanavien kautta. Tietoisuuden lisäämisellä projekti pyrkii luomaan uusia käyttöalueita  sukupuuton partaalla olevien tunturikarjojen kestävälle käytölle. Idea 3MC-projektiin syntyi Honkatukian työskennellessä projektissa, johon myös työllistyi Suomen karjanhoidon varhaishistoriaa tutkinut arkeologi ja osteologi Auli Bläuer. – Aulin kanssa keskustelimme paljon siitä, onko pohjoisilla lehmäroduilla yhteinen kantamuoto. Pohdimme myös sitä, että suomalaiseen lapinlehmään keskittyvät hankkeet eivät välttämättä vaikuta merkittävästi rodun tilanteeseen, mutta ehkä pohjoismaisella yhteistyöllä saataisiin enemmän aikaiseksi. Siirryttyään NordGenin palvelukseen, Honkatukia jatkoi Bläuerin kanssa aloitettua suunnittelua. Sopiva rahoitustaho yhteishankkeelle löytyi EU:n Interreg Nord -ohjelmasta, jossa rajaseutujen kulttuuriset ulottuvuudet ovat tärkeällä sijalla. – Geenivarojen säilyttämiseen tarvitaan kulttuuria, sitä yhteisöä missä eläimiä hoidetaan ja käytetään. Alkuperäiskarjojen geenit ovat kulttuuria. Tästä ajatuksesta hankkeemme lähti, Honkatukia kertaa.

Työtä tavallisten säilyttäjien parissa

Genetiikan tutkijana Honkatukijaa kiinnostaa luonnollisesti uusi tieto, jota hankkeessa saadaan pohjoisten karjojen historiasta ja perimästä. – Nyt saamme selkeämmän kuvan siitä, kuinka läheisesti rodut ovat mahdollisesti sukua. Hankkeen ensimmäisen vuoden tärkeimpänä saavutuksena Honkatukia pitää kuitenkin yhteyksiä, jotka on solmittu käytännön säilytystyötä tekeviin karjanomistajiin ja muihin aktiivisesti perinnettä eteenpäin vieviin tunturikarjojen ystäviin. – Ihmisten halu jakaa tarinoitaan ja osallistua hankkeeseen vapaaehtoisina on sykähdyttävää, Honkatukia kertoo. Tärkeänä työnä Honkatukia pitää myös kootun verkoston säilyttämistä ja hyödyntämistä pohjoisten karjojen suojelussa hankkeen päättymisen jälkeen. – Toivomme, että löydämme esimerkiksi valtiollisen organisaation, joka jatkaa toimintaa verkoston kanssa, Honkatukia suunnittelee.

Viestintää ja monikäyttöä, siinä tulevaisuuden tienviitat

Mervi Honkatukian tavallinen työpäivä Pohjoiset tunturikarjat -hankkeessa koostuu paitsi käytännön johtamisesta ja raportoinnista, myös viestintätyöstä. – Pyrimme kertomaan koko ajan siitä, mitä teemme ja mitä uutta on löydetty. Emme kerro tuloksista vain hankkeen lopussa, vaan jaan esimerkiksi

, Honkatukia kertoo. Samanlaista tiedottamista Honkatukia suosittelee muillekin tutkimushankkeille. – Turha vaatimattomuus pois! Projekteista jää turhaan paljon kiinnostavaa tietoa tiedottamatta. Jatkuvan tiedonjaon avulla moni voisi kiinnostua tutkimuksesta ja tiedosta. Kun hanke saadaan menestyksekkäästi päätökseen vuonna 2022, Honkatukia näkee monia jatkotyömahdollisuuksia pohjoisten karjojen ja muiden alkuperäiskarjojen parissa. – Miksi emme suojelisi rotuja, jotka ovat olleen kanssamme niin kauan ja sopeutuneet pohjoisen elinolosuhteisiin? Samalla säilytämme sitä kulttuurihistoriaa ja kumppanuutta, jolla ihminen ja karja ovat täällä selviytyneet vuosisadat.

Kauniita ja monikäyttöisiä lehmiä

Honkatukia painottaa, että alkuperäiskarjojen geneettinen sopeutuminen on tieteellisesti todistettu genomitutkimuksilla. Niillä on siis perimässään kulkeva etulyöntiasema. Säilytystyössä Honkatukia korostaa eläinten monimuotoisia käyttömahdollisuuksia, laatua ja ajatusta kohtuudesta. – Ei tuoteta vain suuria määriä, vaan keskitytään tuotteiden laatuun. Esimerkiksi lapinlehmällä on monia maidon ja lihan laatuominaisuuksia ja sopeutumiskykyä paikallisiin olosuhteisiin, joita voidaan hyödyntää. Plus että niillä on mahdottoman kiva luonne ja ne ovat kauniita! Niin säilytys- kuin tutkimustyön rahoituksessa Honkatukia tähyilee jatkossakin EU:n suuntaan. Monimuotoisuusstrategian puitteissa on paljon tehtävää, ja EU:ssa pidetään myös kulttuuriperinnön säilyttämistä keskeisenä tehtävänä. – Tulevienkin hankkeiden suunnittelussa on käytettävä mielikuvitusta. Yhteistyö on avain, jolla päästään tekemään vaikuttavaa työtä. Ja NordGen on siihen hyvä solmukohta. Täällä näkee pohjoiset yhteistyömahdollisuudet uudella tavalla, Honkatukia päättää. Projektin rahoittajina toimivat Interreg Nord, Länsstyrelsen Norrbottenin ja Lapin liitto aikavälillä 2019-2022.  Hankkeeseen kuuluu viisi pohjoismaista kumppania. NordGen toimii projektin koordinaattorina, sekä vastaa tiedotuksesta, tulosten levittämisestä ja toimijaverkoston perustamisesta.  NordGen osallistuu aktiivisesti genetiikan työpaketin toteuttamiseen.