Kasvinjalostuksen haasteet ja kasvien geenivarojen saatavuus keskiössä NordGenin järjestämässä konferenssissa
Geenivarojen ja kasvinjalostuksen parissa työskentelevät tutkijat ja ammattilaiset kokoontuivat Malmössa pohjoismaisen PPP-yheistyön puitteissa.
Kuinka maailman kasvavalle väestölle turvataan ruoka ilmastonmuutoksen asettaessa uusia haasteita?G
eenivarojen ja kasvinjalostuksen parissa työskentelevät tutkijat ja ammattilaiset kokoontuivat keskustelemaan ja vaihtamaan tietoa pohjoismaisista olosuhteista kahden intensiivisen päivän aikana.
NordGen yhteistyökumppaneineen järjesti "Use of Genetic Resources in Breeding for Climate Change in the Nordic Region – Why Research and Innovation Do Matter”-konferenssin
"Pohjoismaisen PPP-yhteistyön"
puitteissa (lue lisää yhteistyöstä alla olevasta tietolaatikosta). Malmössä 1.-2. helmikuuta pidettyyn tapahtumaan osallistui yli 120 henkilöä, ja viiden istunnon aikana pidettiin 20 esitelmää.
Vaikeita haasteita
Ensimmäisessä istunnossa käsiteltiin muun muassa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia suuria haasteita ja sitä, kuinka kasvinjalostuksen geenivarojen käyttö voi myötävaikuttaa maatalouden vihreään muutokseen. Yksi puhujista oli Århusin yliopiston professori Jørgen E. Olesen, joka puhui maailman väestönkasvuun liittyvistä haasteista. Ruoan lisäksi on myös tuotettava rehua, biomateriaaleja ja bioenergiaa – samalla kun maaperän on säilyttävä hedelmällisenä ja kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä. Toimenpiteet on kaiken lisäksi toteutettava yhä vaihtelevimmissa ja äärimmäisissä ilmasto-oloissa. – Näiden vaatimusten täyttämiseksi tarvittaisiin todennäköisesti laajempi valikoima maatalouskasveja ja siten myös viljeltäviä genotyyppejä. Tämä vaatii myös genotyyppejä, joita voi sopeuttaa muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. Uusia, ympäristövaikutuksia lieventäviä genotyyppejä on myös kehitettävä, sanoi Jørgen E. Olesen.
– Tämä on valtava hanke. Ratkaisevassa asemassa on pääsy potentiaalisia ominaisuuksia omaaviin kasvigeenivaroihin.
Vehnä tärkeässä asemassa
Olesenin jälkeen puheenvuoron sai Alison Bentley, kansainvälisen maissi- ja vehnäparannuskeskuksen (CIMMYT) maailmanlaajuisen vehnäohjelman johtaja. Yli 50 vuoden ajan ohjelma on kehittänyt ja toimittanut parannettuja vehnälajikkeita maailmanlaajuisesti. Esityksessään hän puhui muun muassa viljan merkityksestä maailmassa ja vehnän sopeuttamisen haasteista muuttuvaan tulevaisuuteen. – Vehnä on ratkaisevan tärkeä nälän lievittämisessä, sitä syö 2,5 miljardia ihmistä maailmanlaajuisesti. 50 prosenttia maailman vehnästä kasvatetaan maailman eteläosissa, joissa ilmastonmuutoksen aiheuttamat heikentyneet sadot vaikuttavat merkittävästi tuotantoon, Alison Bentley sanoi. Konferenssin muissa istunnoissa esiteltiin, kuinka uutta teknologiaa voidaan hyödyntää kasvinjalostustyön tehostamisessa, sekä esimerkkejä geenipankkien merkityksestä uusien ilmastoon sopeutuvien viljelykasvien kehittämisessä. Ohjelmaan kuului myös paneelikeskustelu ja "poster session", jossa 21 nuorella tutkijalla oli mahdollisuus esitellä työtään. Konferenssista sisältö tiivistetään raportissa ja suurin osa esitelmistä on saatavilla myöhemmin.
FAKTAT: Pohjoismainen esijalostuksen PPP-yhteistyö
Pohjoismaisten julkisten ja yksityisten toimijoiden (Public private partnership, PPP) esijalostusyhteistyön tavoitteena on vahvistaa pohjoista kasvinjalostusta.
PPP-yhteistyö tapahtuu pääasiassa projekteissa, joiden rahoituksesta vastaavat Pohjoismaat Pohjoismaiden ministerineuvoston ja kasvinjalostustoiminnan välityksellä. Sihteeristö sijaitsee NordGenissä.
”Pre-breeding” tarkoittaa kallista ja aikaa vievää kasvinjalostuksen ensimmäistä vaihetta, joka on suoritettava ennen kuin itse kasvinjalostus voi alkaa.