Juha Kantanen tuntee pohjoisten selviytyjien geenit
Maatiaiseläinten geenien tutkimus on kuljettanut tutkimusprofessori Juha Kantasta pitkin pohjoista pallonpuoliskoa Suomesta Siperiaan, Kiinaan ja Tiibetiin. Samalla on tarkentunut kotieläinten historia ja avautunut niiden evoluutio, sopeutumat jotka ovat muokanneet kotieläimistä sen kumppanin, jonka varassa ihminen on selvinnyt pohjoisen karuissa olosuhteissa.
Kantanen on siitä onnekas tutkija, että hänen uransa aikana genetiikan tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet huimaa vauhtia. Tänään hän avaa uusimmilla genomiikkatutkimuksen menetelmillä niin poron kuin lampaan perimää tarkkuudella, joka ei olisi ollut mahdollista vielä viisitoista vuotta sitten. Tunnetuksi Kantanen tuli jo väitöskirjavaiheessaan suomalaisten maatiaisnautojen tutkijana, kyyttöprofessorina. Sekään ei ole sattumaa, sillä Kantasen työhön on vaikuttanut vahvasti oma karjalainen sukutausta ja isoäidin muistot sodan jalkoihin jääneestä karjalaisesta kyyttökulttuurista. – Itäsuomenkarja, kyyttö on karjalaisuuden symboli, josta olen kantanut huolta koko tutkijanurani ajan. Väitöskirjaa työstäessäni organisoin kyytön ja lapinlehmän suojelua, siitä minut varmaankin muistetaan. Muuten olen tutkinut laajasti eri eläinlajeja, ja sitä haluan tehdä jatkossakin, Kantanen toteaa. Kantasen väitöskirja paljasti ensimmäistä kertaa itäsuomalaisten kyyttöjen ja viikinkien Islantiin tuomien nautojen sukulaisuuden. Sittemmin työ on vienyt maailman kylmimmille seuduille tutkimaan, minkä geenien varassa Jakutian naudat, hevoset ja porot selviävät ääriolosuhteissa. Poron perimän avaamisessa Kantasen tutkimusryhmä on maailman huippua.
Vanhat luut kertovat uutta tietoa
3MC-hankkeessa Kantasen tutkimusryhmä paneutuu arkeologisista kaivauksista löytyneiden nautojen luihin ja niistä saatavaan muinais-dna:han. Tavoitteena ei ole vain geenien tutkimus vaan niiden yhdistäminen siihen, mitä jo tiedetään pohjoisten seutujen historiasta. Kantanen ottaakin 3MC-hankkeessa mielenkiinnolla esiin arkeologisen genetiikan menetelmät, joiden avulla hän on aiemmin selvittänyt Suomen kotieläinten perimää aina rautakaudelle saakka. Nyt muinais-dna:lla kairataan uutta tietoa kaikista pohjoisista nautaroduista. Yhteistyössä arkeo-osteologi Auli Bläuerin kanssa Kantanen vertaa muinoin eläneiden nautojen dna:ta nykyisiin lapinlehmiin, ruotsintun turikarjaan ja norjalaiseen trönder -karjaan. – Muinaiset kotieläimet kertovat historiasta ja ihmisyhteisön elämästä paljon sellaista, mitä ei muuten saataisi selville. Minua kiinnostaa, toisiko muinais-dna-analyysi esiin uusia pohjoisen väestöön tai kulttuuriin liittyviä asioita. Toivon että nautatutkimuksemme tuo tietoa, jolla karjat voidaan yhdistää historiallisesti merkittäviin tapahtumiin, Kantanen sanoo.
Geenit avaavat ikkunan menneisyyteen
Koko perimän rakentaminen hauraista muinais-dna:n palasista voi paljastaa paljonkin yksityiskohtia muinaisista karjoista. Eläinten väri selviää geeneistä, ja on mahdollista etteivät pohjoiset karjat ole aina olleet valkeita. – Voimme myös analysoida, mitkä geenit ovat olleet valinnan kohteina eli miten ihminen ja luonto ovat muokanneet näitä rotuja. Saamme lisää tietoa siitä, miten selvä sukulaisuus on nykynautoihin eli polveutuvatko nykyiset karjat kaukaa historiasta vai onko karja mahdollisesti jossakin vaiheessa vaihtunut, Kantanen pohtii.
Fenotyyppi on tärkein
Geenitutkijana Kantanen tietää, että pohjoisen valkeat nautarodut ovat samaa alkuperää. Ne ovat sekä geno- että fenotyypiltään eli perimältään ja ilmiasultaan saman tyyppisiä. – Fenotyyppi on tärkeä, sillä se liittyy karjojen kulttuurihistorialliseen arvoon. Kaikkia rotuja voidaan hyödyntää kulttuuriperinnön suojelussa. Kannattaa siis tehdä yhteistyötä yli rajojen, ja sehän onkin yksi 3MC-hankkeen tavoite, Kantanen toteaa.
Projektin rahoittajina toimivat Interreg Nord, Länsstyrelsen Norrbottenin ja Lapin liitto aikavälillä 2019-2022. Hankkeeseen kuuluu viisi pohjoismaista kumppania. NordGen toimii projektin koordinaattorina, sekä vastaa tiedotuksesta, tulosten levittämisestä ja toimijaverkoston perustamisesta. NordGen osallistuu aktiivisesti genetiikan työpaketin toteuttamiseen.