Siirry pääsisältöön

Tutkijan työssä yhdistyvät moderni genetiikka ja historia. Kokonaisvaltaisen tiedon avulla turvataan pohjoisia aluperäiskarjoja tulevaisuutta varten.

Tutkija Maria Kjetsån työssä yhdistyvät moderni genetiikka ja historia. Vanhoista kantakirjoista saa yhä uutta tietoa pohjoisista karjoista. Kokonaisvaltaisen tiedon avulla turvataan pohjoisia aluperäiskarjoja tulevaisuutta varten.

NordGenin koordinoiman monitieteisen kulttuuri- ja geenivarahankkeen

”Pohjoiset tunturikarjat”-hankkeen

osaajien joukosta löytyy niin arkeologeja, geenitutkijoita kuin myös kulttuuripuolen asiantuntijoita. Geenitutkija Maria Kjetså on osa tiimiä, joka monen eri tieteen alan voimin kokoaa ja työstää Suomen, Ruotsin ja Norjan uhanalaisiin tunturikarjoihin liittyvää materiaalia tietoisuuden lisäämiseksi ja tiedotettavaksi eri kanavien kautta. Tietoisuuden lisäämisellä projekti pyrkii luomaan uusia käyttöalueita sukupuuton partaalla olevien tunturikarjojen kestävälle käytölle.

Jalostusta hyvinvoinnin puolesta

Maria Kjetså sanoo olleensa aina eläinpersoona. Eläimet ja paikalliset kotieläinrodut ovat kiinnostaneet niin kauan kuin hän muistaa. Urallaan hän on ehtinyt tutkia jo lampaita, lohia, vuohia ja sikoja. Ja miksipä ei, onhan genetiikan tutkijan materiaali, dna, kaikilla lajeilla samanlainen. – Jalostuksen painopisteenä on usein tuottavuus. Minua kiinnosta jalostus eläinten hyvinvoinnin puolesta ja olenkin perehtynyt siihen, miten geneettinen monimuotoisuus voidaan säilyttää mahdollisimman hyvin, kun eläimiä jalostetaan genomivalinnalla, sanoo Kjetså. Kjetså tutkii kaikkien kolmen pohjoisen nautarodun, lapinlehmän, ruotsalaisen fjällkon ja norjalaisen STN-rodun kantakirjoja. Tavoitteena on saada uutta tietoa niin rotujen sukusiittoisuudesta kuin risteymistä kolmen rodun välillä ja kehittää uusia keinoja, joilla voidaan suojella rotuja ja niiden geneettistä monimuotoisuutta.

Paikka elintarviketuotannossa

Maria Kjetså on havainnut paikallisesti tuotetun ruoan kysynnän lisääntyneen. Siksi hän katsoo, että pohjoisilla alkuperäiskarjoilla voi olla hyvä tulevaisuus ja paikka elintarviketuotannossa. - Ilmastonmuutoksen ja päivän poliittisen ilmaston myötä omilla varoillaan ruokaa tuottavat maat voivat sopeutua tulevaisuuden haasteisiin. Pohjoisilla alkuperäiskarjoilla on yksi yhteinen piirre – ne ovat kaikki sopeutuneet pohjoismaiseen ilmastoon ja pärjäävät niukemmalla valiolla kaupallisiin nautarotuihin verrattuna. Vanhoista asiakirjoista löytyy tietoa siitä, että lehmät selvisivät ankarista talvista Norjan rannikkoalueilla erittäin niukalla ruokavaliolla. Siitä yli puolet koostui kalajätetteestä ja merilevästä. – Tämä ei tietenkään ole optimaalista lehmien terveydelle, eikä ruokavaliota voi millään lailla suositella. Mutta tämä on osoitus siitä, että lehmät ovat selviytyjiä ja alkuperäisrodut voivat hyödyntää käyttämättömiä paikallisia rehuja.

Tieto tulee käyttöön

Pohjoiset tunturikarjat-projektin tuloksista ollaan jo kiinnostuneita jalostusyhdistyksissä, ja Kjetså on tyytyväinen, että tieto tulee käyttöön. – Teen parhaani, jotta pohjoisen sisarrodut menestyisivät. Tutkimukseni avulla saamme tietoa rotujen historiasta sekä niiden nykytilasta. Pohjoiset tunturikarjat-hankkeen avulla saamme kokonaisvaltaisen kuvan sekä historian, genetiikan että kulttuuriperinnön tulosten kautta, Kjetså sanoo ja jatkaa: ­– Työpanokseni avulla yhdistämme historian- ja geenitutkimuksen tietoja ja voimme arvioida päivän tilannetta uusin silmin. Tiedon avulla kasvattajat voivat tehdä parempia valintoja jalostustyössään – siten turvaamme rodut tulevaisuutta varten ja näytämme maailmalle, kuinka tärkeää on suojella alkuperäisrotujamme.


Projektin rahoittajina toimivat Interreg Nord, Länsstyrelsen Norrbottenin ja Lapin liitto aikavälillä 2019-2022. Hankkeeseen kuuluu viisi pohjoismaista kumppania. NordGen toimii projektin koordinaattorina, sekä vastaa tiedotuksesta, tulosten levittämisestä ja toimijaverkoston perustamisesta. NordGen osallistuu aktiivisesti genetiikan työpaketin toteuttamiseen.