Ainutlaatuinen pohjoismainen yhteistyö kokoaa yliopistot ja kasvijalostajat kehittämään tulevaisuuden perunalajikkeita
Yksityiset toimijat, yliopistot ja NordGen yhdistävät voimansa 300 perunalajiketta tutkivassa projektissa, jonka tavoitteena on kehittää vahvempia ja kilpailukykyisempiä pohjoismaisia perunalajikkeita.
Sairaudet ovat perunanviljelyn suurin haaste ja ilmastonmuutoksen myötä ongelmat todennäköisesti lisääntyvät. Yksityiset toimijat, yliopistot ja NordGen yhdistävät voimansa 300 perunalajiketta tutkivassa projektissa, jonka tavoitteena on kehittää vahvempia ja kilpailukykyisempiä pohjoismaisia perunalajikkeita.
Pohjoismaiden ulkopuolella olevat suuret kasvinjalostusyritykset eivät ole kiinnostuneita pohjoisille leveysasteille sopeutuvien kasvien jalostuksesta. Sekä varsinaista kasvinjalostusta edeltävä vaihe, ns. esikasvatus, että itse kasvinjalostus ovat hyvin aikaa vieviä. Suuria kasvijalostusyrityksiä ei kiinnosta pienet ja rajoitetut markkinat. Siksi julkisten ja yksityisten toimijoiden "Pohjoismainen esijalostuksen PPP-yhteistyö" -hankkeen tavoitteena on vahvistaa maatalouden tulevaisuuden kannalta tärkeää pohjoismaista kasvinjalostusta. NordGen toimii pohjoismaisen PPP-yhteistyön sihteeristönä. Vuosien 2021 ja 2023 välillä on meneillään neljä PPP-yhteistyötä (katso faktat alla), joista SustainPotato-projekti keskittyy perunoihin.
Vastustuskykyä
Projektiin sisältyvät perunanjalostusohjelmat Ruotsista (Ruotsin maatalousyliopisto; Sveriges lantbruksuniversitet, SLU), Norjasta (Graminor AS) ja Tanskasta (Danespo) sekä tutkijoita Norjan biotalouden instituutista (NIBIO), SLU:sta sekä NordGenista. Hankkeen päätavoitteena on luoda perusta vahvojen ja tauteja paremmin kestävien perunalajikkeiden kehittämiselle, joka puolestaan parantaisi satoja ja vähentäisi torjunta-aineiden tarvetta. – Tämä projekti on ainutlaatuinen. Se on ensimmäinen pohjoismainen perunanjalostusyhteistyö, jossa kasvinjalostajat ja yliopistot tekevät yhteistyötä. Ilmastoon sopeutuminen ja tautien vastustuskyky ovat perunanjalostuksen suurimmat haasteet. Ongelmat lisääntyvät ilmaston muuttuessa kuivemmaksi ja epävakaammaksi, sanoo Muath Alsheikh, Graminorin tutkimus- ja kehitysjohtaja ja SustainPotaton projektipäällikkö. Hankkeen tavoitteena on muun muassa torjua erilaisia kuoritauteja ja perunan lehtihometta (Phytophthora infestans
). Jälkimmäinen on ollut maatalouden suuri ongelma 1840-luvulta lähtien. Ruotsissa ja Norjassa 20–30 prosenttia kaikista maataloudessa käytettävistä torjunta-aineista käytetään perunoiden lehtihomeen torjuntaan. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin kehittää parempia perunalajikkeita, tutkitaan hankkeessa yli 300 perunalajiketta (katso faktat alla).
Mahdollisuus tulevaan jalostukseen
Suurin osa lajikkeista on peräisin hankkeen yhteistyökumppaneiden kasvinjalostusohjelmista. NordGen tarjoaa yksityiskohtaista tietoa noin 40 pohjoismaiseen perunakokoelmaan kuuluvasta lajikkeesta – materiaalia, jota ei ole aiemmin käytetty kasvinjalostuksessa. – Haluamme käydä läpi kaiken Pohjoismaissa saatavilla olevan materiaalin nähdäksemme, mitä potentiaalia tulevaisuuden kasvinjalostukselle on. NordGen toimittaa useita vanhempia pohjoismaisia lajikkeita, joista monia ei ole saatavilla muualta, sanoo Pawel Chrominski, NordGenin perunakasvien asiantuntija ja edustaja SustainPotatossa. Kaikkien perunalajikkeiden genotyyppejä ja fenotyyppejä tutkitaan. Hankkeessa tehdään kenttäkokeita kolmessa Pohjoismaassa, joissa tietoa jaetaan hankkeen osallistujien kesken. Viljelykokeissa on käytettävä uutta tekniikkaa, kuten drone-valokuvausta yhdistettynä kuva-analyysiohjelmiin. Tätä kutsutaan "high-throughput phenotyping" tekniikaksi (HTP). – Luotamme nykyään paljon kenttätutkimuksiin ja ihmissilmään. Nämä tiedot riippuvat paljon kyseisestä henkilöstä ja siitä, kuinka paljon voidaan saavuttaa rajoitetussa ajassa. Paremman fenotyyppitutkimuksen avulla opimme lisää tärkeistä geneettisistä ominaisuuksista, sanoo SLU:n genetiikan ja kasvinjalostuksen professori Rodomiro Ortiz. DNA-teknologia yhdessä HTP-tutkimuksen kanssa voi säästää kasvinjalostajien aikaa ja rahaa ja ennen kaikkea parantaa yritysten kilpailukykyä. SustainPotato-hanke tarjoaa perustan pohjoismaisen perunanjalostuksen kehittämiselle, mutta sekä Ortiz että Alsheikh ovat yhtä mieltä siitä, että yhteistyön tulee jatkua kauemmin kuin kolme vuotta. – Teemme kaikki töitä menestyäksemme pohjoismaisella tasolla. Mutta meidän on jatkettava. Kestää luultavasti yhdeksästä kahteentoista vuotta ennen kuin voimme toimittaa jotain todella hyödyllistä, Muath Alsheikh sanoo.
FAKTAT
"Esijalostus" on varsinaista kasvinjalostusta edeltävä, aikaa vievä vaihe.
SustainPotato -hankkeessa tutkitaan yhteensä 322 perunalajiketta, joista 276 tulee Graminorilta, SLU:lta ja Danespolta ja 46 NordGenilta.
Hankekaudella 2021-2023 neljälle hankkeelle on myönnetty rahoitusta "Pohjoismaisen esijalostuksen PPP-yhteistyön" kautta, jota rahoittavat Pohjoismaiden ministerineuvosto ja kasvinjalostusyritykset.
SustainanPotaton lisäksi PPP-projektit käsittelevät uutta teknologiaa (Phenotyping Project Phase 3, 6P3), kevätvehnänjalostusta (CResWheat) ja omenaa (NORDFRUIT Apple).