Pohjolan pohjoisimmissakin kolkissa voi viljellä hernettä. NordGenin Arktiset herneet -tutkimusprojektin tulokset osoittavat, että herne viihtyy myös napapiirin yläpuolella.
Pitkän viljelyperinteen omaava herne on Pohjoismaiden tärkein valkuaiskasvi. Nykypäivän kaupallinen herneenviljely rajoittuu kuitenkin Pohjoismaiden eteläisille leveysasteille. Onko potentiaalia kasvattaa herneitä pohjoisemmilla leveysasteilla?
Arktiset herneet -hanke on vastannut juuri tähän kysymykseen. Hankkeen tarkoituksena oli tunnistaa herneiden perinnölliset resurssit, jotka soveltuvat kasvinjalostukseen ja / tai viljelyyn pohjoisilla alueilla. Projektin tulokset julkaistiin tieteellisessä Frontiers in Plant Science -lehdessä.
Tutkimuksessa viljeltiin 50 siemennäytettä NordGenin hernekokoelmasta, joka sisältää yli 2000 erilaista hernelajia. Herneitä kasvatettiin neljässä paikassa: Tromssassa (Norja), Uumajassa (Ruotsi), Jokioisilla (Suomi), Taastrupissa (Tanska).
Tulokset osoittivat muun muassa, että kahdella eteläisimmällä viljelypaikalla, Taastrupissa ja Jokioisilla, saavutettiin täysi kypsyys molempina vuosina. Pohjoisimmassa Tromssassa yksikään kasvi ei saavuttanut täyttä kypsyyttä, mutta vuonna 2018 21 siemennäytettä kypsyi vihreiksi. Vuonna 2019 samaan vaiheeseen pääsi 35 herneen siemenerää.
Rahoitus hankkeelle on saatu Pohjoismaiden ministerineuvoston arktisesta yhteistyöohjelmasta ja NordRegiosta.