Kansainvälinen yhteistyö

Kansainvälinen taso

Yksi NordGenin toiminta-alueen kannalta tärkeistä sopimuksista on Biodiversiteettisopimus (CBD). Se on kansainvälinen sopimus, jonka useimmat maailman maat, mukaan lukien kaikki Pohjoismaat, allekirjoittivat Riossa vuonna 1993. Cartagenan pöytäkirja (2000) ja Nagoyan pöytäkirja (2010) ovat hyväksytty yleissopimuksen lisäksi.

NordGen toimii myös tarkkailijana Elintarvikkeiden ja maatalouden geenivarojen komissiossa (CGRFA). CGRFA perustettiin vuonna 1983 FAO:n kongressissa. Sen tarkoituksena on turvata ja edistää elintarvikkeiden ja maatalouden kannalta merkityksellisen biologisen monimuotoisuuden käyttöä. Joka toinen vuosi kokoontuvan komission jäsenet koostuvat 178 maasta ja EU:sta.

FAO laati Elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen (ITPGRFA) vuonna 2001. ITPGRFA:n tarkoituksena on tuoda esiin globaalisti viljelijöiden pyrkimykset säilyttää monimuotoinen viljely ja varmistaa, että kaikilla kasvigeenivaroja tarvitsevilla on mahdollisuus niitä käyttää, ja että niistä syntyvät voitot jaetaan oikeudenmukaisesti. NordGen on tarkkailija ITPGRFA:n hallintoelimessä, joka kokoontuu joka toinen vuosi.

Eurooppalainen taso

Geenivarojen turvaamiseen tarvitaan konkreettisia toimia. Toimimme aktiivisesti monissa eurooppalaisissa verkostoissa ja hankkeissa, joiden tarkoituksena on vahvistaa geenivarojen käyttöä monin eri tavoin. Esimerkkejä tällaisista verkostoista ja hankkeista ovat ECPGR, EUFORGEN, ERFP ja Farmer’s Pride.

Pohjoismainen taso

NordGenin työryhmät, eläingeenivaraneuvosto ja metsänuudistusneuvosto ovat tärkeitä verkostoja, joiden avulla toteuttamme tehtäväämme Pohjoismaissa. Teemme myös yhteistyötä Pohjoismaiden kansallisten geenipankkien kanssa, jotka vastaavat kasvullisesti lisääntyvistä kasveista. Teemme myös yhteistyötä SamNordisk Skogsforskningin (SNS) ja NKJ - The Nordic Joint Committee for Agricultural and Food Researchin kanssa.

Kansallinen taso

NordGen on Pohjoismaiden yhteinen siemenpankki, mutta jokaisella maalla on myös oma vastuunsa tietyistä kansallisista geenivaroista, esimerkiksi kasvullisesti lisätyistä kasveista. Tämä vastuu kuuluu niin sanotuille kansallisille ohjelmille.

Jokaisella kansallisella ohjelmalla on kansallinen koordinaattori. Koordinaattorit osallistuvat NordGenin työryhmien verkostoihin. NordGenin ja kansallisten ohjelmien yhteistyö on erittäin tiivistä, mikä johtaa parempaan pohjoismaisteen osaamiseen ja tiedonvaihtoon. 

Valtakunnalliset kasvigeenivaraohjelmat vastaavat muun muassa kasviaineiston inventoinnista ja keräämisestä sekä kansallisten geenipankkien ja klooniarkistojen perustamisesta ja ylläpidosta.

Myös kotieläinten ja metsien geenivaroilla on kansalliset koordinaattorit. Kansallisten ohjelmien hallinnointi vaihtelee maiden välillä.